Mikä on Perthes?
Legg-Calvé-Perthes (LCP), lyhyemmin Pertehsin tauti on
harvinainen lonkkasairaus, jota esiintyy 2-12-vuotiailla lapsilla. Kyseessä on
lonkkanivelen verenkiertohäiriö, jossa verenkierto lonkkaan loppuu
tuntemattomasta syystä. Tämä aiheuttaa reisiluun pään pehmentymisen ja
litistymisen.
Sairauden pääoireet ovat alaraajan ontuminen, kipu lonkassa,
reidessä tai polvessa sekä lonkkanivelen liikerajoitukset. Liikerajoituksia
ilmenee etenkin lonkan sisäkierto- ja loitonnussuuntiin, mutta myös ojennus ja
ulkokierto voivat rajoittua. Sairaus diagnosoidaan röntgen- tai magneettikuvien
perusteella.
Tauti jaotellaan neljään eri vaiheeseen, jotka ovat
alkuvaihe, murtumisvaihe, parantumisvaihe ja reisiluun pään
uudelleenmuovautumisvaihe. Taudin kesto on 3-4 vuotta ja sitä esiintyy useammin
pojilla kuin tytöillä suhteessa 4:1. Taudissa on eri vaikeusasteita, joista
lievemmissä taudin hoidoksi riittää seuranta ja fysioterapia. Vaikeimmat
tapaukset joudutaan hoitamaan kirurgisesti.
Perthes kuuluu harvinaisiin sairaus- ja vammaryhmiin.
Sairaus tai vamma määritellään harvinaiseksi silloin, kun sen esiintyvyys on
koko väestöstä alle
5/10 000.
Fysioterapian tärkeys
taudin hoidossa
Hoidon tavoitteena on vähentää taudin oireita ja pitää
reisiluun pää mahdollisimman pyöreänä ja liikkuvana lonkkamaljakossa.
Fysioterapiaa
käytetään taudin seurannassa ja hoidossa. Joskus reisiluun
pää on litistynyt niin pahoin, että siihen joudutaan tekemään kirurginen
toimenpide. Toimenpiteessä reisiluun pään asentoa muokataan suhteessa
lonkkamaljakkoon. Tällöin fysioterapia tulee kyseeseen ennen ja jälkeen leikkauksen.
Seurantavaiheessa fysioterapeutti käy tietyin väliajoin läpi
lonkan liikelaajuudet. Fysioterapeutti ottaa yhteyttä hoitavaa lääkäriin
havaitessaan huomattavia muutoksia liikelaajuuksissa. Toinen fysioterapiassa
huomioitava seikka on lonkan alueen lihaksiston lihasvoiman ylläpitäminen ja
lisääminen, sillä lonkkanivelen liikkuvuuden heikentyessä sitä ympäröivät
lihakset lyhenevät ja heikentyvät helpommin. Tämän vuoksi myös venyttely on
tärkeä osa hoitoa, sillä se rentouttaa ja lisääkiristyneiden lihasten pituutta.
Lonkkanivelen kuormitusta voidaan vähentää pyörätuolin
ja/tai kyynärsauvojen avulla, jolloin paine lonkassa vähenee eikä reisiluun pää
pääse litistymään lisää. Pyörätuolia tai kyynärsauvoja lapsi tarvitsee myös
leikkauksen jälkeen, sillä leikatulle alaraajalle ei saa varata painoa 4-6
viikkoon. Siksi on tärkeää opetella kyynärsauvakävely jo ennen leikkausta.
Apuvälineiden valintaan vaikuttaa lapsen ikä.
Taudin hoidossa on otettava huomioon mahdolliset lääkärin
määräämät rajoitukset liikkumisessa. Pomput ja hypyt usein kielletään taudin
akuuttivaiheessa, jotta reisiluun pää ei litistyisi lisää ja aiheuttaisi kipua.
Harjoitteet valitaan yksilöllisesti sairauden vaikeusasteen ja lapsen iän
mukaan.
Ontuminen aiheuttaa virheellisiä liikkumismalleja.
Fysioterapeutin tehtävä on
opastaa lasta oikeanlaisessa liikkumisessa. Fysioterapeuttista
kuntoutusta voidaan toteuttaa myös allasterapiana, sillä lonkkaan kohdistuva
paine vähenee vedessä.
Lähde
Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö, PERTHES-KUNTOUTUSOPAS. Oppaan on laatinut
fysioterapeutiksi valmistunut Julia
Liiri Rovaniemen ammattikorkeakoulun opinnäytetyönä.
Hei. En saanut tuohon "tarinaan" lisättyä kommenttia, mutta laitan tähän. Meillä pojalla on sama tauti ja tuolla perthesin fb-sivuilla asiasta ollaankin puhuttu jo.. :) Tästä pääsee lukemaan meiän tarinaa, vaikkakin blogi käsittelee yleisesti paljon muutakin.. http://hipsula.blogspot.fi/search/label/Perthes
VastaaPoista